Martat on tanssiteos matkasta, jolta ei ole paluuta. Martat vaeltaa kodistaan paenneen mielenmaisemassa Karjalan evakkotieltä kumivenematkaan Välimerellä. Teos pyrkii fyysistämään sotien tai vainojen vuoksi kotinsa tai kotimaansa jättäneiden mielenmaisemia. Samalla teos on kommentti yhteiskunnassamme ilmeneviä rasistisia ja maahanmuuttokriittisiä asenteita vastaan.

Liikkumisen tematiikasta ammentava teos on inspiroitunut Riikka Puumalaisen isoäidin Martta Puumalaisen opinnoista Suistamon seminaarissa vuonna 1921 sekä Puumalaisen isotädin Martta Haakanan kokemuksista siirtokarjalaisena. Teoksen nimi tulee näistä kahdesta vahvasta Martasta.